Olen miettinyt viime aikoina paljon tuoteomistajan roolia kehitysprojektien onnistumisessa. Projektipäällikölle tuoteomistaja on asiakkaan puolelta tärkein työpari ja vaikuttaa ratkaisevasti projektin sujuvuuteen.

Tuoteomistaja eli product owner (tuttavallisemmin PO) vastaa tuotteen visiosta: mitä projekti tuottaa, ketä varten ja miksi.  Onnistuneen kehitysprojektin kannalta on tärkeää, ettei vastuu hajaudu epämääräisesti yrityksen sisällä niin, että lopullisten päätösten tekeminen on hankalaa ja esiintyy epävarmuutta siitä, kenen ohjeiden mukaan projektissa edetään. Tuoteomistajan rooli on äärimmäisen tärkeä kehitysprojektin loppuun saattamisen kannalta, koska hänellä täytyy olla kokonaiskuva projektin tavoitteista ja myös päävastuu niiden saavuttamisesta.

Tuoteomistajan vastuulla on myös optimoida kehitysinvestoinnin ROI:ta, joten hänellä täytyy olla hyvä käsitys yrityksen liiketoiminnallisista tavoitteista. Kehitysprojektiin voi liittyä monia eri sidosryhmiä, kuten yrityksen työntekijät, johtoryhmä, rahoittajat, tuotteen kehitystiimi, viranomaiset ja niin edelleen. Viestintä näiden eri ryhmien välillä voi ilman tuoteomistajaa muuttua todella monimutkaiseksi ja mahdottomaksi pysyä ajan tasalla, joten hänen vastuulla on projektin sidosryhmien välinen viestintä. Jos loppukäyttäjä ei ole konkreettinen vaan tuotetta tehdään massamarkkinoille, tuoteomistajan tärkeänä tehtävänä on myös edustaa tuotteen loppukäyttäjiä ja tuoda asiakasnäkökulmaa esille projektin eri vaiheissa.

Tuotteen kehitysjono (product backlog) on projekin aikana tuoteomistajan “omistuksessa”. Tuotteen kehitysjono on lista kaikesta siitä, mitä tuotteessa tarvitaan, ja sen omistajan rooliin kuuluu sisällön lisäksi tuotteen vaatimusten ja muutosten järjestäminen jonossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuoteomistajalla on päävastuu siitä, mitä ominaisuuksia tuotteessa pitää olla, missä järjestyksessä ne toteutetaan sekä julkaisujen laajuus ja ajankohta. Kehitysjono muuttuu jatkuvasti projektin edetessä, joten sen hoitaminen  jatkuu projektin loppuun asti ja sen omistajan on otettava huomioon päätöksissään erilaiset näkökulmat, palautteet ja tavoitteet.

Millaisia ominaisuuksia tuoteomistajalta vaaditaan, jotta kehitysprojekti sujuu saumattomasti? Tässä kuusi tärkeintä vinkkiämme, jotka kannattaa ottaa huomioon tuoteomistajana.

Liiketoiminnallinen ymmärrys

Tuoteomistajalla täytyy olla selkeä näkemys liiketoiminnallisista tavoitteista, jotka projektissa halutaan saavuttaa. Tämän lisäksi hänellä täytyy olla ymmärrys liiketoimintaprosessista, jossa tuotetta tullaan käyttämään, ja ymmärtää tuotetta myös loppukäyttäjän näkökulmasta.

Visio ja kyky kommunikoida

Tuoteomistajalla on oltava vahva visio suunnitteilla olevasta palvelusta: mitä ollaan tekemässä ja miksi. Tuo visio täytyy myös osata kommunikoida eri sidosryhmille, kuten rahoittajille, käyttäjille sekä kehitystiimille. Toisinaan tuoteomistajan visio voi olla jopa futuristinen, ja silloin tärkeintä on saada visio käytännön tasolle, esimerkiksi jakamalla se välitavoitteisiin.

Riittävästi aikaa

Käyttäjilleen lisäarvoa tuottavan palvelun rakentaminen vaatii tuoteomistajalta aktiivista yhteistyötä sekä kehitystiimin, että eri sidosryhmien kanssa. Jos tuoteomistajalla ei ole riittävästi aikaa osallistua, voi koko projekti hidastua tai pahimmillaan täysin pysähtyä.

Jos aika on kortilla, käytä se viisaasti. Osa tuoteomistajan tehtävistä on mahdollista delegoida, ainakin osittain. Hyödynnä näitä mahdollisuuksia, hoida esimerkiksi hyväksymistestaus ammattilaisella.

Valtaa tehdä päätöksiä

Tuoteomistajalla täytyy olla valtaa tehdä päätöksiä. Jos kaikki kysymykset käytetään esimiehen ja vielä johtoryhmän kautta, ketteryys on muisto vain.

Toisinaan esimerkiksi startupin toimistusjohtaja on itse liian kiireinen tuotepäälliköksi ja rooli delegoidaan eteenpäin sellaiselle henkilölle, jolla ei ole kaikkea tarvittavaa päätösvaltaa. Tämä ei ole ideaalitilanne, mutta voidaan saada toimimaan, jos kommunikaatio yrityksen sisällä toimii hyvin ja päätöksiä pystytään tekemään nopeasti.

Valmius tehdä päätöksiä

Tuoteomistaja vastaa tuotteeseen liittyvistä päätöksistä ja niitä on kyettävä tekemään välillä nopeastikin. Päätöksenteko edellyttää useiden eri näkökulmien sekä aikataulun ja budjetin yhteensovittamista. Testikäyttäjiltä saadaan usein erittäin hyödyllistä palautetta palvelun kehittämiseen, mutta vetovastuuta ominaisuuksista ei voi ulkoistaa käyttäjille –tai kellekään muullekaan. Palautteen kriittinen arviointi suhteessa tavoitteisiin on tärkeää, jottei projekti mene poukkoiluksi.

Single point of contact

Loppuun vielä tärkeä huomio: tuoteomistaja on aina yksi henkilö, ei useampia. Miksi tämä on tärkeää? Jos sidosryhmiltä alkaa sadella kehitystiimin suuntaan toisistaan poikkeavia tai täysin vastakkaisiakin kommentteja, aiheutuu varmasti sekaannusta. Tuoteomistaja ottaa huomioon kaikki näkökulmat, muodostaa niiden perusteella lopulliset päätökset ja toimii single point of contact:ina kehitystiimin suuntaan.